Kolme Syytä valita yksi Palveluntarjoaja Kiinteistön korjausrakentamisen LVISA-Suunnitteluun

Kolme Syytä valita yksi Palveluntarjoaja Kiinteistön korjausrakentamisen LVISA-Suunnitteluun

Kiinteistön korjausrakentaminen eli saneeraus on aina iso päätös. Rakennuksen elinkaaren aikana tehdään korjaamista ja muuttamista vain muutaman kerran. Sen vuoksi korjausrakentamisen projektin soisi menevän kunnialla läpi.

Tämän vuoksi korjausrakentamiskohteen LVISA-suunnitteluun kannattaa valita osavaa kumppani, joka voi auttaa jo konsepti- ja hankesuunnitteluvaiheessa sekä sitten, kun korjaustyöt ovat jo käynnissä.

Korjausrakentaminen eli saneeraus - Rakkaalla lapsella on monta nimeä

”Korjausrakentaminen eli saneeraus tarkoittaa olemassa olevan rakennuksen tai muun rakennelman laajaa yhdellä kertaa tapahtuvaa korjaamista tai muuttamista.” Wikipedia

Korjausrakentamisen yhteydessä tehdään usein rakennuksen rakenteiden ja taloteknisten laitteiden kunnossapitoa, näitä tehdään myös pitkän tähtäimen hoitoon liittyvänä korjaustyönä.

Korjausrakentamisessa voi olla useita tavoitteita. Yksi voi olla kiinteistön tilojen muuttaminen eri käyttötarkoitukseen sopiviksi. Yksi voi olla lisätilan rakentaminen. Yksi voi olla olemassa olevan käyttötarkoituksen säilyttäminen.

Korjausrakentamisen tavoitteiden määrittäminen

Korjausrakentamisessa puhutaan peruskorjauksesta, kun rakennus korjataan niin hyväksi kuin se oli valmistuessaan.

Perusparannuksessa taas tavoitellaan rakennuksen aiempaa parempaa laatutasoa sekä tavoitellaan aiempaa parempaa toiminnallisuutta.

Uudistamisesta on kysymys silloin, kun rakennusta, tilajakoja ja talotekniikkaan modernisoidaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja käyttötarpeita.

Lisärakentamisessa rakennukseen rakennetaan uusia tiloja ja kasvatetaan pinta-alaa joko talon sisäpuolella tai ulkopuolelle uusilla rakenneratkaisuilla.

Konservoinnissa pyritään säilyttämään rakennuksen nykyistä rakennustekniikkaa ennaltaehkäisevästi erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla siten, että rakennuksen tuhoutuminen keskeytyy.

Entisöimisestä ja restauroinnista on kyse silloin, kun rakennusta pyritään saattamaa alkuperäiseen kuntoon vanhoja rakennustapoja hyödyntäen. Lähde: Wikipedia

Saneerauskohteen suunnittelussa tarvitaan arkijärkeä

Korjausrakentamisen nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että viranomaisten rakennusmääräyksiä on noudatettava soveltuvin osin.

Kaikki nyky määräykset eivät koske korjausrakentamista, vaan vanhan rakennuksen korjaamisen yhteydessä on lupa käyttää arkijärkeä soveltaen rakennusvuoden ja nykyisiä rakennusmääräyksiä. Lähde: Wikipedia

Eri aikakausien rakennusmääräyksien ja rakennusmenetelmien noudattaminen ja soveltaminen nykyaikaisia käyttövaatimuksia vastaavaksi kiinteistöksi vaatii korjausrakentamiskohteen suunnittelijalta ammattitaitoa ja osaamista.

Helsinki_Uusimaa_korjausrakentaminen

Syy 1: Konsultointiapu - Miksi lähteä tekemään remonttia

Korjausrakentamishankkeen valmistelu ja päätöksenteko vaatii aikaa ja osaamista. Hankkeelle pitää pystyä luomaan pitävä aikataulu hankesuunnittelusta toteutusvaiheeseen. Valmistelu aloitetaan tarveselvityksen ja tavoitteen määrittämisellä. Korjataanko vanhaa, rakennetaanko lisätilaa vai muutetaanko tilojen käyttötarkoitusta toiseksi.

Korjausrakentamisen kannattavuusanalyysilla selvitetään kiinteistön remontoinnin toimenpiteiden kannattavuutta. Energialaskelmassa voidaan huomioida esimerkiksi lämmitysjärjestelmän vaihtoon liittyvät kannattavuusanalyysit. Tässä on helppo mahdollisuus parantaa kiinteistön energiatehokkuutta.

Budjetointi auttaa taloyhtiötä, rakennuttajaa ja kiinteistönomistajaa arvioimaan karkeasti tulevan korjausrakentamishankkeen taloudellisia vaikutuksia. Budjetointiin vaikuttaa muun muassa rakennuksen rakennusvuosi ja kiinteistön tyyppi sekä tietysti tavoitetila.

Planius Oy:n palvelut korjausrakentamisen starttivaiheeseen:

  • Konseptisuunnittelu
  • Hankesuunnittelu
  • Kannattavuusanalyysit
  • Energialaskenta
  • Budjetointi
  • Tarjouslaskenta

Konsultoinnin avulla varmistetaan oikeat toteutustavat ja konseptisuunnittelun avulla talotekniikasta tehdään kilpailuetua.

Syy 2: Suunnitteluosaaminen - Säästää hermoja ja euroja

Konseptisuunnittelun avulla talotekniikasta tehdään kilpailuetua. Hankesuunnittelun avulla nivotaan yhteen eri osapuolten vaatimukset. Kiinteistön omistajalla ja käyttäjällä on omat taloudelliset perusteet vaatia kiinteistöltä tehokkuutta sekä käytössä että toiminnallisuudessa. Omat tehokkuus vaatimuksensa on myös rakennusurakan toteuttavalla urakoitsijalla.

Korjausrakentamisen suunnittelu kannattaa tehdä ammattilaisten kanssa. Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa. Suunnittelun avulla varmistetaan oikeat toteutusvalinnat ja eri valintojen keskinäinen yhteensopivuus.

Suunnittelussa huomioitavia asioita ovat muun muassa rakennusmenetelmät. Onko rakentamisessa käytetty elementtejä. Onko kantavat rakenteet puuta, terästä vai betonia. Minkälaiset nykyiset talotekniset ratkaisut ovat ja missä kunnossa ne ovat. Rakennusmenetelmien tunteminen ja yhteensovittamisen taito auttaa laatimaan toimivan kokonaisuuden LVISA-teknisestä toteutuksesta.

Planius Oy:n palvelut korjausrakentamisen suunnitteluvaiheeseen:

  • LVI suunnittelu
  • Sähkösuunnittelu
  • Automaatiosuunnittelu
  • Jäähdytysjärjestelmien suunnittelu
  • Sprinklerisuunnittelu
  • Valaistussuunnittelu
  • Hulevesien hallinnan suunnittelu
  • Suunnittelun ohjaus

Suunnittelun avulla varmistetaan valittujen järjestelmien yhteensopivuus saneerauskohteessa.

Syy 3: Rakennuttamispalvelu - Laatu tehdään työmaalla toteutusvaiheessa

Korjausrakentamisen laatu tehdään työmaalla toteutusvaiheessa. Näin ajattelee rakennusliikkeen ja urakoitsijan työnjohtaja. Se on totta – näinhän se on. Mutta korjausrakentamishankkeessa on tapahtunut paljon muutakin ennen kuin tähän on päästy. On tehty hyvä suunnittelu. Suunnitelmien mukainen kilpailutus. On tehty urakoitsijoiden arviointi ja lopulta on tehty valinta urakoitsijoista.

Työmaan korjaustöiden ollessa käynnissä projektinjohdon osaamisella on valtava merkitys onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. Projektin täytyy onnistua taloudellisesti. Tähän päästään, kun tehdään kustannusseuranta. Toteutuvien kustannusten tulisi olla vähintään laskennallisten kustannusten kanssa samalla viivalla – mielellään kuitenkin alle budjetoidun.

Rakennustöiden valvonnan tason tulee olla korkea. Urakan lopputarkastus ja käyttöönottovaihe on kivuton, kun jokainen on tehnyt omat työnsä niin kuin ne kuuluu tehdä. Laadukas valvontatyö helpottaa kiinteistön käyttöä ja vähentää takuuaikaisten reklamaatioiden ja turhista vikakäynneistä huolehtimista.

Planius Oy:n palvelut korjausrakentamisen toteutusvaiheeseen:

  • Kilpailutus
  • Urakoitsijoiden arviointi ja valinta
  • Projektinjohto
  • Käyttäjäyhteistyöstä huolehtiminen
  • Projektin kustannusseuranta
  • Rakennustöiden valvonta
  • Hankkeen vastaanotto ja käyttöönotto
  • Takuu ja käytönaikaiset tarkastukset

Rakennuttamisen palvelut varmistavat saneeraushankkeen tehokkaan ja laadukkaan toteutuksen.

Onnistunut korjausrakennushanke edellyttää saumatonta yhteistyötä suunnittelussa

Planius Oy tarjoaa asiakkailleen kattavaa LVISA-palvelua. Koko talotekniikan suunnittelu yhden palveluntarjoajan mallilla säästää aikaa, rahaa ja hermoja.

Kun LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja automaatiosuunnittelija istuvat samassa työtilassa, kommunikointi ja vuorovaikutus on aukotonta.

Suunnittelijat voivat käydä tehokkaasti vuorovaikutusta keskenään, varmistaen näin valittujen järjestelmien ja kaikkien suunnitelmien keskinäinen yhteensopivuus jo suunnittelupöydällä ja lopulta toteutusvaiheessa.

Saneerausprojektissa suunnittelutoimiston reagointiherkkyys punnitaan

Suunnittelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen lisäksi lupaamme kommunikoida asiakkaan kanssa korjausrakentamisen suunnittelun ja urakan aikana aktiivisesti ja ketterästi.

Korjausrakentamiskohteissa saattaa tulla yllättäviä tilanteita, jotka eivät ole tulleet ilmi suunnitteluvaiheessa.

Aina kun suunnittelijaa tarvitaan, reagoimme muutostarpeisiin, kerromme mielipiteemme ja sovimme asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisun, jolla edetään onnistuneeseen lopputulokseen.

Korjausrakentaminen mielessä?

Mikäli sinulla on alkamassa saneeraushanke, ota rohkeasti yhteyttä meihin jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Näin saat parhaan hyödyn osaamisestamme, sinun hankkeesi eduksi!

Soita: Miika Pitkälä +358 45 1343 053

Tai lähetä sähköpostia: miika.pitkala@planius.fi

Lue lisää LVISA suunnittelupalvelustamme täältä.
Lue lisää LVISA rakennuttamispalvelustamme täältä.
Lue lisää LVISA konsultointipalvelustamme täältä.

Halliosaketyyppisen monikäyttökiinteistön KVV ja LVI suunnittelu

Halliosaketyyppisen monikäyttökiinteistön KVV ja LVI suunnittelu

Jokainen rakennustyyppi vaatii kiinteistön KVV ja LVI suunnittelu työstämisessä asiantuntemusta ja ammattitaitoa sekä rohkeutta ja vuorovaikutustaitoja selvittää ja kertoa asiakkaalle parhaat ratkaisut ja toimintamallit kyseessä olevallle kiinteistölle – todellinen käyttötarkoitus huomioiden.

Käymme tässä jutussa läpi monikäyttökiinteistön LVI suunnittelua. Tarkoitamme tässä tapauksessa monikäyttökiinteistöllä, hallia johon tulee tuotantotiloja ja halliosaketyyppisiä varasto- ja toimistotiloja.

LVI suunnittelutoimisto tuntee rakennuskohteet ja taitaa niiden KVV ja muun LVI suunnittelun

LVI suunnittelutoimisto palvelee asiakkaitaan rakennuskohteiden KVV ja LVI suunnittelu lisäksi muun muassa ilmanvaihdon suunnittelun ja lämmöntuotto- ja lämmönjakosuunnittelun merkeissä.

Rakentamisen markkina on hyvin monipuolinen ja asiakkaiden tarpeet sen mukaiset. Usein rakennusliike onkin erikoistunut johonkin tiettyyn asiakassegmenttiin, jossa se voi palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Ammattitaitoinen ja asiakaspalvelun osaava LVI suunnittelutoimisto voi osaltaan auttaa rakennuttajaa ja rakennusurakoitsijaa rakennuskohteen onnistuneessa toteutuksessa, alkaen suunnittelusta, työmaan vaiheen kautta onnistuneeseen lopputulokseen.

Rakentajan, LVI-suunnittelun ja putkiliikkeen intressit kohtaavat siellä missä rakennetaan uusia asuinkiinteistöjä tai toimitiloja ja asiakkaille ja loppukäyttäjille halutaan tarjota heille parhaiten sopivia ratkaisuja.

KVV ja LVI suunnittelun tulee palvella kiinteistön todellista käyttötarkoitusta

Nykyisin rakennetaan paljon halli- ja toimitilakiinteistöjä. Usein päälle päin hyvin samantyyppiset hallit ovat toiminnoiltaan kuitenkin hyvin erilaisia. Niihin voi tulla monipuolisesti tuotantotiloja ja halliosaketyyppisiä varasto- ja toimistotiloja.

Tällaisen monikäyttökiinteistön LVI suunnittelijan on oltava erityisen tarkkana. Suunnitelun pitää tukea kiinteistön käyttötarkoitusta ja suunnitelmien tulee palvella kiinteistön todellista käyttötarkoitusta.

Projektin alussa kannattaa varata riittävästi aikaa suunnitteluun ja perusteelliseen aloituspalaveriin. Aloituspalaverissa käydään läpi projektin lähtötiedot, jossa selvitetään rakennuksen todellinen käyttötarkoituksen ja kaikki pohjatiedot.

Kun lähtötiedot ja toiveet ovat tiedossa, voidaan lukita aikataulu ja edetä turvallisesti sen mukaan.

LVI suunnittelu kuulee rakentajan toiveet ja putkiliike antaa käytännön vinkit

Uudiskohteen KVV suunnittelu ja LVI suunnittelu on vuorovaikutteista yhteistyötä. Suunnitteluun osallistuu rakennuttaja ja LVI suunnittelija. Mukana voi olla myös putkiliike antamassa käytännön vinkkejä.

Ammattitaitoisella ja hyvin verkostoituneella LVI suunnittelijalla on monipuoliset verkostot. Mikäli suunnittelupöydällä tulee tilanteita, jossa tarvitaan tietoa monimutkaiseen ja haastavaan LVI tekniseen ratkaisuun.

LVI suunnittelija voi kysyä suunnitelmia tehdessään tarvittaessa neuvoja ja vinkkejä työmaan käytännön toteutuksista lopullisen työn tekijältä, putkiliikkeen asiantuntijalta

LVI suunnittelu huomioi muuntojoustavasti monikäyttökiinteistön käyttäjien tarpeet

Monikäyttökiinteistöön suunnitellaan usein tuotanto- ja varastokäyttöön soveltuvia pienempiä hallitioja. Näiden yhteyteen kuuluu pienet sosiaalitilat sekä erilliset toimistohuoneet ja erilliset wc:t.

Tällaisia tiloja voi hyödyntää monenlaisessa yritys- tai harrastetoiminnassa. Kiinteistön rakenteet kestävät monipuolista käyttöä ja tiloja voi muunnella usein joustavasti.

Samaa kiinteistöä voi hallita myös suuret ja korkeat hallitilat, joka muuntuvat tarvittaessa joustavasti pienempiin erillisiin, eri yritysten käyttöön soveltuviin, itsenäisiin tiloihin.

Tilojen LVI suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavasti yritysoiminnan ja käyttäjien muuttuvat tarpeet eri tilanteissa. Suunnittelussa kuullut asiakkaiden nykyiset ja mahdolliset tulevat toiveet tuodaan suunnittelun kautta osaksi valmistuvaa rakennusta.

Kiinteistön voi suunnitella muuntojoustaviksi viisailla suunnitteluratkaisuilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun tulee uusia vuokralaisia ja he haluavat jotakin muutoksia omaan vuokraamaansa osioon – ne on helppo sitten jälkeenpäin toteuttaa kun LVI tekniikka on suunniteltu muuntojoustavaksi.

Ilmanvaihto poistaa tehokkaasti pesulinjaston kosteuskuorman

Korkeaan ja tilavaan hallikiinteistöön mahtuu monenlaista yritystoimintaa. Vaikka hallissa onkin paljon ilmatilaa, ilmanvaihto pitää suunnitella huolella. Esimerkiksi pesulinjaston kosteudenpoisto vaatii tarkkaan suunnitellun ilmanvaihtojärjestelmän.

Pesulinjaston kosteuden poiston tulee olla hallittua. Pesulinjaston aiheuttama kosteuskuorma pitää saada pois tehokkaasti, jotta kosteus ei pääse tekemään tuhojaan rakennukselle. Pitkäaikainen kosteusrasitus aiheuttaa vahinkoja rakenteille.

Mikrobikasvustot lähtevät jylläämään kostuneissa rakenteissa ja tuhoavat ennen pitkää työskentelyilman ja tekevät koko rakennuksen käyttökelvottomaksi. Tämän vuoksi ilmanvaihdon suunnitteluun myös hallikiinteistöissä kannattaa paneutua huolellisesti.

LTO eli lämmöntalteenotto hallikiinteistössä

Ilmanvaihdon suunniteltu ottaa huomioon kiinteistön energian käytön ja säästön. Suuren ja ilmatilavan hallin lämmittäminen vie energiaa. Tätä kerran lämmitettyä ilmaa ei kuitenkaan kannata päästää karkaamaan ulos harakoille.

Myös hallikiinteistöihin saa nykyään hyviä lämmöntalteenotolla varustettuja ilmanvaihtokoneita. LTO eli lämmöntalteenotto laitteistoon investoiminen on osa kiinteistön viisasta ja pitkäaikaista energian käytön suunnittelua.

Ilmanvaihdon äänenvaimentimet antavat toimistolle työrauhan

Hallin yhteydessä olevan erillisen toimistosiiven tai toimistotilojen ilmanvaihdon ja äänitekniikan suunnittelua ohjaa toimistorakennusten ilmanvaihto ohjeistus ja määräykset.

Ohjeistuksessa annetaan muun muassa desibelirajat sekä tarvittava ulkoilmavirta henkilöä kohti. Sallittujen desibeli rajojen ylittyessä tarvitaan äänenvaimennusta, jolloin melu jää äänenvaimentimiin.

Myös tulo- ja poistoilmaventtiilien väliin tuleviin siirtoilmareitteihin kiinnitetään huomiota. Siirtoilmareitit suunnitellaan tarvittaessa äänenvaimennettujen siirtoilma säleikköjen kautta, yleensä pelkät oviraot riittävät.

Tärkein juttu ilmanvaihdossa on raittiin ilman tuominen sisälle työntekijöille. Kun suunnittelu tehdään suositusten ja ohjeiden mukaan työntekijöille riittää hapekasta ilmaa ja kaikki työ toimistossa on mielekästä.

Tällaisen käyttäjäystävällisen suunnittelun vuoksi kiinteistössä voi keskittyä rauhassa töihin ja työ on siten tehokkaampaa.

Putkiliike ei saa sooloilla – LVI suunnitelmissa olevia LVI- ja putkiosien merkintöjä on kunnioitettava

LVI suunnittelija tuntee monikäyttökiinteistön ilmanvaihdon määräykset. Määräysten toteutuminen huomioidaan LVI suunnittelussa esimerkiksi palo-osastoinneissa ja äänitekniikassa.

Monikäyttöisessä hallirakennuksessa saattaa olla useita erilaisia palo-osastoja. Näillä eri osastoilla on omia palovaatimuksia. Ilmanvaihtokanavissa eri osastojen välillä läpiviennit suunnitellaan palopelleillä. Ullakkotilassa putket yleensä paloeristetään.

Äänitekniikkaa suunnitellessa ilmanvaihdon tulo- ja poistoventtiilit tyypitetään suunnitelmiin. LVI-suunnittelija määrittää päätelaitteiden kriteerit täyttävät esimerkkipäätelaitteet.

LVI urakan tekevä putkiliike ei saa mennä vaihtamaan venttiileitä työmaalla toisiin summassa. Vaihdetut ilmanvaihtoventtiilit eivät vastaa välttämättä äänitasoltaan suunniteltuja. Jos komponentteja muutetaan, niiden pitää vastata suunnitelmia.

Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmissa annetaan esimerkkipäätelaite ja urakoitsija saa laittaa siihen jonkin muun jos se täyttää kriteerit eli on muun muassa yhtä hiljainen ja omaa samanlaisen heittokuvion.

Eli venttiilien pitää olla äänitasoltaan suunnitelmia vastaavat. Sama ohjeistus koskee palopeltejä. Palopeltien tärkein kriteeri on, että paloluokka on oikea. Työmaalta voi ottaa yhteyttä suunnitteluun ja tarvittaessa kysyä neuvoa suunnittelijalla.

Lämmitys ja KVV suunnittelu huomioi tilan käytön

Monikäyttökiinteistöllä lämmöntarve on erilaista toimiston, varaston ja tuotantotilojen puolella. Kiinteistöllä tarvittava lämpö voidaan tuottaa hyvin monella tavalla.

Lämmönlähde voi olla vesikiertoisessa lattialämmityksessä tai patterilämmityksessä mikä tahansa järjestelmään sopiva kuten kaukolämpö, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu tai aurinkopaneelit.Myös erilaiset hybridiratkaisut ovat mahdollisia.

Monikäyttökiinteistön toimistotilojen viihtyisyyteen voi panostaa huolella. Viihtyisät ja monikäyttöiset tilat tuovat etua kilpaillessa työntekijöistä tai tiloja vuokratessa tai myydessä lisäävät asiakkaiden kiinnostusta.

Toimistotilojen yhteyteen voi suunnitella pesutilat ja saunan. Niihin voi laittaa lattialämmityksen, jotta kosteus ei jää lattialle pyörimään, vaan lattian saadaan kuivaksi ja kosteus poistuu nopeasti.

Hallin ja varaston puolella lämpö voidaan jakaa lattialämmityksellä tai pattereilla. Nykyään halleissa usein käytetään kattosäteilijoitä. Lämmitys suunnitellaan aina tilan käyttö huomioiden.

Suunnittelussa otetaan huomioon myös öljyn, hiekan ja rasvanerotuskaivot. Kaivot voivat tulla hallin sisä- tai ulkopuolella. Nämä suunnitellaan aina tapauskohtaisesti.

Hulevesien hallinta kiinteistön piha-alueilla

Isolla kiinteistöllä on usein myös isot piha-alueet ja kattopinta-alat, joille sataa vettä, räntää ja lunta ympäri vuoden. Näitä kiinteistön sade- ja sulamisvesiä kutsutaan hulevesiksi.

Kiinteistön omistajan vastuulla on johtaa nämä hulevedet hallitusti joko hulevesiverkostoon tai erikseen määrättyyn purkuojaan. Hallinta edellyttää salaoja- ja sadevesijärjestelmän rakentamista.

Joissakin tapauksissa sadevesijärjestelmään tarvitaan myös viivytyskaivot, ennen vesien johtamista hulevesiverkostoon.Viivytysjärjestelmä poistaa kovien vesisateiden aikaan ruuhkan kunnallisesta hulevesiverkostosta. Viivytyskaivon lisäksi on olemassa muun muassa viivytysputkisoja ja hulevesikasetteja ja monia muita käyttötarkoitukseen soveltuvia ratkaisuja.

Isot pihat ovat toimivia, kun hulevesi ei jää tontille seisomaan ja pihat voidaan viimeistellä näyttäväksi nurmialuein ja pihalaatoilla tai saumattomalla asfaltilla. Siisti piha antaa kiinteistön omistajasta ja käyttäjästä huolitellun kuvan.

Tyypillinen KVV ja LVI suunnittelun sisältö

Tyypillinen monikäyttökiinteistön KVV ja LVI suunnittelu sisältö on Planiuksen asiakkailla seuraavanlainen:

  • Suunnitelmasarja sisältää vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja lämmityssuunnitelmat sekä tarvittaessa lattialämmityksen piirisuunnitelmat.
  • Vesi- ja viemärisuunnitelmat sisältävät KVV-tasopiirustukset, KVV-asemapiirustuksen sekä KVV-laitteistoselvityksen.
  • Ilmanvaihtosuunnitelmat sisältävät IV-tasopiirustukset, sekä mahdolliset tarvittava tekniset selvitykset.
  • Tarjoukseen sisältyy kuvien hyväksyttäminen paikallisessa rakennusvalvontavirastossa.
  • Puhelinpalaverit tarpeen mukaan 1-2h.
  • Muut palaverit ja työmaakäynnit erikseen sovittaessa.
  • Luonnokset toimitetaan kommentoitavaksi ja hyväksytetään mahdollisten muutosten jälkeen.
  • Kuvien valmistuminen: 7 päivän kuluessa tilauksesta. Muut piirustukset 4 viikon kuluessa tilauksesta

Vuorovaikutuksellista asiakaspalvelua

Lupaamme kommunikoida asiakkaan kanssa suunnittelun ja urakan aikana aktiivisesti.

Aina kun tarvitset suunnittelijaa, reagoimme muutostarpeisiin, kerromme mielipiteemme ja sovimme asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisun.

Lue lisää LVI suunnittelupalvelustamme täältä.

Ilmanvaihdon 3 yleisintä ongelmaa – Ammattitaitoinen LVI-suunnittelija huomioi kiinteistön turvallisen ja terveellisen käytön

Ilmanvaihto ei toimi - 3 yleisintä Ongelmaa Ilmanvaihdossa
Ammattitaitoinen LVI suunnittelu huomioi kiinteistön turvallisen ja terveellisen käytön

Toimiva ilmanvaihto on edellytys terveelliselle asumiselle ja kiinteistön pitkälle käyttöiälle. Toimiva ilmanvaihto on ikään kuin kiinteistön keuhkot, joiden tehtävänä on tuoda puhdasta happea elimistön käyttöön ja poistaa käytetty epäpuhdas ilma. Jotta asunnossa tai liiketiloissa voi elää ja tehdä työtä viihtyisästi, on kiinteistössä oltava toimiva ilmanvaihto.

Keräsimme tähän artikkeliin ilmanvaihdon kolme yleisintä ongelmaa. Jos ilmanvaihto ei toimi oikein ongelma on yleensä ilmanvaihtokoneessa, kanavistossa tai ilmamäärissä. Ammattitaitoinen LVI-suunnittelija tuntee nämä sudenkuopat ja osaa mitoittaa ilmanvaihdon osa-alueet siten, että asukkailla on riittävästi puhdasta ja hapekasta ilmaa hengitettävänä aina.

1. Ilmanvaihtokone ei ole tarkoituksenmukainen – Ilmanvaihtokoneessa ei riitä teho

Voi olla, että kiinteistöön on valittu rakennusvaiheessa liian pieni ilmanvaihtokone. Vaikka kaikki muut asiat olisi teknisesti toteutettu oikeaoppisesti, ei liian pieni ilmanvaihtokone yksinkertaisesti jaksa eikä pysty puhaltamaan tarvittavaa ilmamäärää kiinteistön käyttäjille. Liian pieni ilmamäärä tarkoittaa asunnoissa tunkkaista ilmaa vuoden ympäri. Eikä väärin mitoitettu ilmanvaihtokone tuo mitään lisäarvoa liikekiinteistöihin ja tuotantotiloihin.

Liikekiinteistöissä ja tuotantotiloissa työn tekeminen on sen riittämättömien ilmamäärien vuoksi tehotonta ja sen myötä kallista. Ja tuotantotiloihin jäävät epäterveelliset ilmat ja epäpuhtaudet luovat terveysriskin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kiinteistön käyttäjille. Vastuullinen kiinteistönomistaja huolehtii oman kiinteistönsä ilmanvaihtokoneen riittävyydestä yhdessä kokeneiden LVI-ammattilaisten kanssa.

Ilmanvaihtokoneen oikea valinta lähtee liikkeelle kiinteistön käyttötarkoituksesta. Oikein valittu ilmanvaihtokone jaksaa puhaltaa ja poistaa tarvittavan ilmamäärän kiinteistön asukkaille ja käyttäjille. Asunnon ilmanvaihtokoneen on otettava tehokkaasti talteen asunnon hukkalämpö ja käytettävä se tehokkaasti ulkoa tulevan tuloilman esilämmitykseen. Ilmanvaihtokoneen tehon tulee riittää kiinteistön tiedossa oleviin muuttuviin tarpeisiin, esimerkiksi omakotitaloissa yläkertavarauksen käyttöönottovaiheeseen.

Liikekiinteistössä on samalla tavalla, kuin asuntojen ilmanvaihtokoneissa, energiataloudellisuuden lisäksi omat erityistarpeensa. Tuotantotiloissa voi olla paljon pölyä ja epäpuhtauksia aiheuttavaa toimintaa. Oikein valittu ilmanvaihtokone pitää tuotantotilat ja niiden yhteydessä olevien toimistotilojen hengitysilman raikkaana ja terveellisenä vuoden jokaisena päivänä. Oikein mitoitettu ilmanvaihtokone on sijoitus hyvään työympäristöön ja terveelliseen sisäilmaan.

2. Ilmanvaihtokanavien mitoitus on pielessä – Ilmaa ei kulkeudu tarpeeksi oikeaan paikkaan

Toimiva ilmanvaihto tarvitsee oikein mitoitetun koneen rinnalle oikein mitoitetun ilmanvaihtokanaviston. Kanaviston tehtävänä on kuljettaa puhdas ilma niihin huoneisiin ja tiloihin joissa ilmaa tarvitaan. Vaikka ilmanvaihtokone olisikin oikean kokoinen ja oikein mitoitettu, ilmanvaihto ei toimi, mikäli ilmanvaihtokanaviston koosta pihistetään säästösyistä. Väärä kanavisto aiheuttaa kiinteistön ilmanvaihtokoneelle ja kiinteistön kunnolle turvallisuus- ja terveysriskin.

Liian pienessä ilmanvaihtokanavassa ilma ei pääse kulkemaan, vaikka kiinteistöllä olisi, kiinteistön koko ja käyttötarkoitus huomioiden, oikein valittu ilmanvaihtokone. Suuri kone joutuu puhaltamaan pieniin kanaviin kohtuuttoman suurella voimalla ilmaa, jotta kiinteistön käyttäjillä olisi riittävästi ilmaa hengitettävänä. Täydellä teholla huutava kone voi olla kovin äänekäs ja liian pienen kanaviston vuoksi ilma ei pääse vaihtumaan eri huoneissa ja tiloissa oikeaoppisesti.

Ongelma voi olla myös toisin päin. Kiinteistöön on valittu tarpeettoman suuri ilmanvaihtokone ja kanavisto. Tällöin ilmanvaihtokoneen käyttö kuluttaa turhaan energiaa. Kiinteistön lämmittämiseen käytetty energia kulkeutuu liian suuren koneen ja ilmanvaihtokanaviston vuoksi ulos harakoille. Liian suuresta koneesta aiheutuu myös äänihaittoja, joita ei saada kuriin edes kanavistoon tarkoitetuilla äänenvaimentimilla.

3. Ilmamäärien mittaus ja ilmanvaihtoventtiilien säätö on tekemättä – Ilmanvaihto ei toimi, koska ilma ei vaihdu oikein ja oikeassa suhteessa

Ilmanvaihto toimii oikein silloin, kun asuntoon ja liikekiinteistöön tulee sisälle oikea suunniteltu määrä ilmaa ja sieltä poistuu ulos suunniteltu määrä ilmaa. Kaikki tämä vielä oikein mitoitetun ilmanvaihtokoneen ja kanaviston kautta. Asunnossa voi olla oikeaoppisesta suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta huolimatta epäpuhdas ja tunkkaisen tuntuinen sisäilma. Tällaisessa tapauksessa on hyvin usein ilmamäärien säädöt pielessä.

Ilmanvaihtosuunnittelussa otetaan huomioon eri huoneiden ja tilojen käyttötarkoitus. Niissä tiloissa joissa syntyy likaista ja kosteaa ilmaa, tämä ilma poistetaan kanavistoa pitkin pois. Tällöin likainen ilma ei jää turhaan pyörimään ja haittaamaan terveellistä asumista ja kiinteistön käyttöä. Vastaavasti raikasta ja puhdasta ilmaa tuodaan sinne missä sitä tarvitaan. Tiloissa joissa oleskellaan paljon tarvitaan enemmän puhdasta ilmaa.

Ammattitaitoinen LVI-suunnittelija huomioi ilmanvaihtoventtiilien oikeaoppisen sijainnin. Jokaiselle venttiilille suunnitellaan erikseen ilmamäärät, koko talon ilmanvaihto huomioiden. Ilmanvaihtojärjestelmän ollessa täysin valmis, ilmamäärät mitataan ja säädetään ilmanvaihtoventtiili kerrallaan suunnitelmien mukaisiksi. On huomioitavaa, että käytössä olevissa kiinteistöissä ilmanvaihtokanavistoon ja koneen puhallinmoottoreihin kertyy pölyä, joka estää suunnitellun ilmamäärän kulkemisen kanavistossa. Siksi ilmanvaihtokone ja kanavisto tulee puhdistaa säännölisesti, ja samalla tehdään ilmamäärien tarkistusmittaus ja säätö.

Ammattitaitoinen LVI suunnittelu osaa välttää sudenkuopat, ja ilmanvaihto toimii oikein

Ammattitaitoinen LVI-suunnittelija tietää ilmanvaihdon sudenkuopat ja osaa mitoittaa ilmanvaihdon eri osa-alueet siten, että asukkailla on riittävästi puhdasta ja hapekasta ilmaa hengitettävänä aina. Ilmanvaihto toimii oikein kun ilmanvaihtokone, kanavisto ja ilmamäärien mitoitus on kunnossa.

Oikein suunniteltu ilmanvaihtokone takaa energiataloudellisen ilman vaihtumisen kiinteistöllä ja poistaa turhat ääniongelmat. Ammattitaitoisesti asennettu ja optimaalisesti mitoitettu ilmanvaihtokanavisto sulautuu talon rakenteisiin huomaamattomasti. Ilmamäärien mittauksella ja säädöllä varmistetaan suunniteltu tulo- ja poistoilman liikkuminen. Näin ilmanvaihdosta tulee osa toimivaa kiinteistöä.

Hyvä IV-suunnittelija huomioi kiinteistön koko elinkaaren terveellisen ja turvallisen käytön jo suunnitteluvaiheessa. Hyvin suunnitellusta ja huolella toteutetusta ilmanvaihtojärjestelmästä saadaan irti se hyöty, jota siltä on lähdetty hakemaankin. Energiataloudellinen ilmanvaihtojärjestelmä takaa riittävän ilmanvaihdon ja kiinteistöä on turvallista ja terveellistä käyttää.

Lue lisää LVI-suunnittelusta täältä.

Tekniikka kehittyy

Tekniikka kehittyy

Kaivinkoneen 3D-ohjaus mahdollistaa suuret kustannussäästöt rakennustyömaiden maaurakoinnissa. Tekniikkaa oikein hyödyntämällä varmistetaan mm. kaivojen oikea sijainti ja korkeus, mikä säästää työajassa ja pienentää virheiden (yleisimpiä salaojien ”perskaato”) todennäköisyyttä. 
 
3D-tekniikan yleistyminen asettaa myös LVI-suunnittelulle aiempaa korkeamman vaatimustason. Aiemmin on virheellisesti voitu luottaa siihen, että kokeneen kuljettajan silmä kompensoi suunnittelijan tekemät virheet. Suunnittelijan tärkeimmäksi tehtäväksi on jäänyt vain kuvien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa, minkä jälkeen varsinainen suunnittelu on tehty työmaalla. Säästöjä on siis turha haikailla, mikäli suunnitteluvaihe ontuu.
 
Yleisimmin käytössä olevat LVI-suunnitteluohjelmat eivät vielä ole suoraan yhteensopivia 3D-järjestelmien kanssa, vaan 3D-mallinnus tehdään LVI-suunnittelijan toimittaman DWG-piirustuksen pohjalta.
Asiassa on se hyvä puoli, että LVI-suunnitelmien sisältämät korkotiedot tulee tarkastettua kahteen kertaan, ja näin saatu tuplavarmistus pienentää työnaikaisten yllätysten määrää.
 
Tilaajan kannattaa suosia maaurakoitsijaa, jolla on käytössään 3D-mallinnus. Näin yksi rakennuprojektin arvokkaimmista työvaiheista saadaan mahdollisimman vähin yllätyksin maaliin.